Make it work!

Kun ollaan pois Suomesta, niin tietyistä asioista joutuu tinkimään; lämmityksestä, vedenpaineesta, lämpimästä vedestä, tiskikaapista ja kunnon kahvista - ihan vaan muutamia mainitakseni. Mutta jotkut tavat ja asiat ovat niin oleellisia, että niihin on keksittävä ratkaisu. Usein vielä kohtuullisen suivakkaassa lennossa.
Meidän ensimmäinen make-it-work-haasteemme alkoi konkretisoitua jo ensimmäisenä iltana; lapsiperheessä (SUOMALAISESSA sellaisessa) kun syödään paljon puuroa. Niin myös meillä. Kauppareissu osoitti jo suoraan, että joudumme tinkimään totutusta 5-6 puurolaadun kiertosysteemistä, täältä kun ei hiutaleina löydy kuin kauraa. Tässä ei kuitenkaan ollut ongelman ydin, vaan keittotekniikassa. Suomessa olemme tottuneet keittämään puuromme maitoon ja kerroskattilassa, joka on aivan loistava apuväline kohtuullisen hektisessä lapsiperhearjessa. Maitopuuron kun voi laittaa sinne hyvissä-ajoin muhiutumaan, eikä sen ääressä tarvitse päivystää pohjaanpalamisen tai muun katastrofitilanteen varalta. Nythän kaurapuuro jysähti kattilanpohjaan alta aikayksikön ja paikallisella, surullisella, muoviverkkosienihässäkällä jankkia kattilanpohjasta kuoriessani totesin, että kerroskattila on täältäkin löydyttävä. Saman oli todennut kyllä jo myös O itse keittoprosessin aikana.
Rupesimme sitten googlen avulla kartoittamaan kerroskattilatilanteita, mutta hyvin nopeasti totesimme, että samantyylisiä kyllä löytyy, mutta kun nimi on steamer, niin se tarkoittaa kyllä varmasti sitä, että alinta kattilaa lukuunottamatta kerrokset ovan "seuloja", eli nimensä mukaisesti höyryttämiseen tarkoitettuja. Kävin kuitenkin kiertämässä muutaman paikallisen marketin ja totesin arvelumme oikeaksi. Samalla reissulla sain myös oivalluksen; kotona olemme jo useamman vuoden keittäneet riisin riisinkeittimessä ja huomasin kaupassa samantyylisiä vehkeitä. Lähempi tarkastelu kertoi niiden olevan slow cookereita, joissa voisi siis hauduttaa ruokia hitaasti kypsäksi. Ei ihan takavuosien aromipesä, mutta melkein. Hetken asiaa pohdittuani päätin ostaa kyseisen laitteen meille kokeiluun, hinta kun ei päätä huimannut - ja ilta sen osoitti: se toimii! Ensimmäisenä iltana haudutimme mannapuuroa pari tuntia (kyllä, täältä LÖYTYY mannaryynejä!! Nimellä semolina ja lopputuote upposi meidän lapsille oikein hyvin. Enkä itsekään huomannut juurikaan eroa suomalaiseen AnnaMannaan) ja eilen otimme pitkän kaavan mukaan riisipuuron (puuroriisiäkin löytyy, nimellä Pudding Rice!), joka upposi vielä paremmin! Hankintalistalle - tai ehkä varmemmin tilauslistalle Suomesta - joutuvatkin nyt ohra- ja neljänviljanpuurohiutaleet, aiemmin ounastelemieni manna- ja puuroriisiryynien sijaan.