Perhelegenda

Edellisessä kirjoitelmassa mainitsin, että vuokraisäntä oli lopulta kyllästynyt Andyn vätystelyyn ja vaihtanut remonttifirmaa. Perjantaina saan lentokentälle O:lta viestin, että tämä uusi tyyppi, Paul, on jo tulossa paikalle ja he jäivät sen vuoksi lasten kanssa meidän etupihallemme leikkimään (kaikki, jotka ovat meillä käyneet, tietävät että tuo "piha" on 3x1,5m rikkaruoho-betonilaatta-eleganssi eikä mitenkään pursua virikkeitä tai tekemistä).
Paul oli töissä perjantain ja lauantain. Kun palasin kotiin eilen illalla lastenhuone oli puolillaan työkaluja ja boileriremonttitavaraa, mutta kotona yhä kylmä. Uusi boileri hohteli jo paikallaan, mutta viimeiset silaukset puuttuivat. Tänään Paul saapui töihin aamutuimaan, tarttui työhön ja kun palasimme lasten kanssa kerhosta, ihmettelin, että mikä tuossa eteisessä hohkaa.

Patteri. Patteri oli kuuma ja hohkasi lämpöä.

Paul touhusi täällä vielä iltapäivän, mutta lähtiessään hieman ennen neljää hän jätti meidät tänne lämpimän veden ja toimivien pattereiden ääreen, Gas Safety Certificaten kanssa. Irrottipa siinä iltapäivän kuluessa myös tuon kyseenalaisena pitämäni kaasutakkaviritelmän kaasuverkosta. Ei tarvitsen senkään suhteen enää olla huolissaan.

Täällä siis kaikki hyvin taas; hanat ja patterit toimivat ja lapset pääsivät omaan kylpyhuoneeseen, omaan kylpyammeeseen pitkästä aikaa. Nyt tätä voi vihdoin alkaa suolaamaan sellaiseksi perhelegendaksi, joka tästä ehkä väkisinkin tulee. Kuten meidän äiti sanoisi: "NoJoo, eihän se nyt IHAN niin mennyt - mutta se on paljon parempi juttu näin!"