Tuntuu ihan kesältä.

Kymmenen päivää sitten täällä satoi lunta.

Kahdeksan päivää sitten pohdin, voinko laittaa lasten toppavaatteet ja muut talvivarusteet menemään Suomeen vai tarvitaanko niitä vielä.

Eilen alkoi kesä. Oltiin aamupäivä (ja vähän iltapäivän puolellekin...) puistossa naapurin F:n 2v. synttäripiknikillä ja päiväunien jälkeen vietimme aikaa takapihalla lyhythihaisissaja ilman kenkiä, grillaten ja saippuakuplia puhallellen. No joo, juniori istui kukkapenkeissä ja tonki niin että crocsit olivat puolillaan multaa ja kädet ranteita myöten mustat.
Lasten iltakylvyn aikaan kävin hakemassa narulla kuivuneet pyykit sisälle, eikä topissa ja paljain jaloin tullut yhtään vilu. Tuntui aivan kesältä.

Tänään olin itsestäni ylpeä siinä, että uskalsin/osasin jättää lasten takit kotiin. Hupparit sentään nappasin mukaan rattaiden alakoriin, mutta ei niitäkään tarvittu. Neiti tarkeni farkuissa ja tunikassa, juniori haalarihousuissa ja trikoopaidassa. Eikä minullakaan ollut kuin ohut neuletakki t-paidan päällä.
Nyt istun puutarhatuolissa nurmikolla, lapset ovat juosseet tätä pientä, virkkeetöntä pihaa eestaas jo toista tuntia. Aurinko aina välillä kurkistaa pilven takaa, mutta edes pilvisenä hetkenä ei ole kylmä. Täällä tarkenee jo.
Tuntuu ihan kesältä.