Salaisuuksien kammio

ESIPUHE

Tartuin ensimmäiseen Harry Potter-kirjaani joskus aivan 2000-luvun alussa. Tuolloin sarjasta oli suomeksi ilmestynyt ensimmäiset neljä teosta, jotka - alkuun päästyäni - ahmin pikavauhtia ja kasvavalla innolla. Sen jälkeen jokaisen osan ilmestyminen oli pitkän odotuksen jälkeinen täyttymys - minä kun halusin jatkaa alkuperäisellä polullani ja luin jokaisen teoksen vasta suomeksi. 

Elokuvien alkaessa ilmestyä vuonna 2001 kävin nekin, tunnollisesti, katsomassa jokaisen ihan elokuvissa saakka. 

Nyt seuraavakin sukupolvi on Pottereiden parissa, siskonpoika T, kymmenen vuotta, on myös potterinsa lukenut ja katsonut. Ja kun viikko sitten sain puhelun Italiasta, jossa sisko tiedusteli haluaisinko lähteä heidän kanssan Warner Brosin Leavesdenin studioille katsomaan, miten nuo elokuvat on tehty, ei sitä tarvinnut kauaa miettiä. Ajankohtakin kun oli sopiva ja O myöntyväinen jäämään meidän lasten kanssa kotivahdeiksi elämysmatkamme ajaksi.

Niinpä starttasimme tästä sunnuntaina päivällisen jälkeen ja ajoimme n. puolitoista tuntia Colchesterista Leavesdeniin sateisessa ja hämärtyvässä lokakuun lopun illassa.
Elämystä on vaikea kuvailla sanoin, niinpä laitan tähän vähän kuvia. Saatesanoina: jos olet potterisi lukenut ja varsinkin jos elokuvasarja on tuttu, niin SUOSITTELEN. Muutoinkin tuo on vierailun arvoinen paikka; hyvin tehty, hienosti toteutettu ja wau-efektejä pullollaan. Uskomatonta, mitä kaikkea noihin elokuviin on OIKEASTIKIN tehty - ei vain tietokoneella! 

Esittelyfilmin jälkeen, kun näyttelijät olivat pujahtaneet suuren salin ovista sisään, valkokangas nousi ja paljasti ne samat ovet! Tässä ovella elämysseurueemme: R, T, N ja N.

Suuri sali sisältä, takan kohdalta oville päin. Katto ei nyt ollut todellisuudessa niin hieno, kuin leffoissa... ylläri.

Keitä siellä nyt meitä olikaan; Dumbledore, Hagrid, ja... ja... ;) Kaikki propsit ja vaatteet olivat muuten niitä OIKEITA, leffoissa käytettyjä kamoja.

Kalkaroksen kamat taikajuomaluokassa. Ja parit mausteet hyllyillä...

Rohkelikkojen oleskeluhuoneessa oli aika saman näköinen matto kuin meillä alkukodossa! Äidille vaan terkut: ei sitä kannata liikaa kunnostaa! :)

Tiedonjanoinen seurueemme valtasi kaikki päätteet: T, N, R ja N. Taustalla pilkottaa Dumbledoren toimistoon vievän portaikon sisäänkäynti.

Dumbledoren toimiston maalausjengi oli kokonaisuudessaan unessa :)

Toimistossa Albuksen kamat. Me kaikkihan tiedetään, miten Dumbledorelle itselleen kävi...

Pojat taikaministeriössä. Toimistot olivat kyllä tuolloin jo tyhjinä.

Poimittaislinja. Ei päästy kyytiin, mutta satoi kyllä - mikä sopi tunnelmaan.

Likusteritie 4. Ja kolmonen kans.

Magic is might ehkä taikaministeriön mielestä, mutta meillä jästeillä se kyllä on Starbucks.

R.I.P. Tom Riddle - ja muut sen sukulaiset.

Paremman sään aikana oltais päästy myös kävelemään tähän sillalle. Mutta nyt satoi (yllätys) ja silta oli kiinni. Buu.

Viistokuja. Porttikongien pimeydestä huomattiin myös yksi kuolonsyöjä (jaiks!)

Weasleyn veljesten pilailupuoti, ovensuussa herkulliset Puking Pastilles.

Ollivanders.

Ollivanderin valikoima löytyi hieman myöhemmin. Jokainen 17 000 sauvasta ja laatikosta on (kuulemma) KÄSIN tehty ja viimeistelty. Että sellainen työllistävä vaikutus tällä leffalla... O_o

Pienen pienoismallin olivat sitten askarrelleet, joutessaan.

Mittakaavasyistä R, viisvee, ja Tylypahkan "pienoismalli".

Toiselta puolelta.

... ja alhaalta.

Iltavalaistus Tylypahkassa.

Kaikkiaan reissu oli upea ja henkeäsalpaava. Tuo 8 elokuvan projekti on kyllä ollut sellainen keskimääräistä kookkaampi rakennus- ja askartelurupeama, johon on käytetty ihailtava määrä ammattitaitoa, yksityiskohtien hiomista, käsityö- ja rakennustaitoa, aikaa, rakkautta ja tietysti rahaa. Ja vaikka tällä kokonaisuudella nyt sitten keräillään näitä pennosia myös takaisin, on minusta mahtavaa, että nämä teokset, tarvikkeet, pienoismallit, piirrustukset, rakennelmat, lavasteet - KAIKKI - on saatu säilyttää. Muutoinhan olisi ollut melko todennäköistä, että tuollakin nähdystä tavarasta ja rakennelmista iso osa olisi vaan vedetty silppurin läpi ja säilytetty vain elokuvissa nähtävänä. Nyt, tällainen tapa-potteristi sai kyllä koko £28 lipunhinnalleen elämyksiä, ihasteluja ja wau-huudahduksia. Ja 249 valokuvaa.